« Takaisin blogilistaan

Onnenkoulu 2017

Kirjoittanut Toni Vanhala (joulu 29, 2016)

Vuosi on vaihtumassa. Rakettien paukkuessa tulevat uudet mahdollisuudet, uutta energiaa ja toivoa paremmasta. Uudenvuodenlupauksia pohtiessani päätin, että vuonna 2017 ryhdyn onnekkaammaksi.

Ostin Richard Wisemanin Onnen tekijät -kirjan käytettynä joitakin vuosia sitten. Suomenkielistä kirjaa ei ilmeisesti löydy uutena, mutta englanniksi kirjan saa vaikkapa Kindlelle. Kirjassa Wiseman kertoo taustatutkimuksistaan, joissa hän tarkasteli joidenkin satojen onnekkaiksi tai epäonnekkaiksi itseään kokevien henkilöiden kokemuksia ja toimintaa. Varsinainen pihvi – minun uudenvuodenlupaukseni kannalta – oli kuitenkin kirjan Onnenkoulu-osio. 12 kysymystä sisältävän testin perusteella Wiseman osaa suositella minulle muutamaa tapaa, joilla voin lisätä tuuria elämässäni.

Liian hyvät pisteet

Wisemanin tuuritestin tekemiseen minulta meni minuutti – korkeintaan kaksi. Kun nostin kynän paperista, niin päällimmäinen tunteeni oli, että nyt olen vahvasti keittiöpsykologian äärellä. Joka tapauksessa, vastausteni perusteella ja Wisemanin opastuksella sain laskettua pistemäärän neljälle eri onnekkuuden osatekijälle:

  1. Onnenpotkujen maksimointi
  2. Vaisto
  3. Hyvät odotukset tulevaisuudelta
  4. Huonon tuurin kääntäminen voitoksi

Pettymyksekseni huomasin, että sain melko korkeat pisteet kaikissa tekijöissä. Odotukseni tulevaisuudelta olivat erityisen korkeat – ehkä lähestyvä vuoden vaihtuminen on lisännyt toiveikkuuttani entisestään. Kolmessa muussa osatekijässä pisteeni olivat ylempää keskitasoa eli aivan korkeiden pisteiden rajalla. Aina voi kuitenkin kehittyä, eikö voikin!

Päätin keskittyä erityisesti Onnenprofiili-testin kysymyksiin, joista olin saanut matalimmat pisteet. Testi kertoi minulle, että onnekkuuteni kannalta

  1. juttelen liian vähän tuntemattomille,
  2. en kuuntele sisäistä ääntäni päätöksen teossa ja
  3. murehdin liian paljon pieleen menneitä asioita.

Teoriasta käytäntöön

Wisemanin Onnenkoulu suosittelee harjoituksia, jotka sopivat tietyn osatekijän kehittämiseen. Harjoitukset oli jopa minun onnekseni (vau mikä tuuri!) suunnattu yksittäisiin kysymyksiin.

Koska juttelen liian vähän tuntemattomille, Wiseman suosittelee, että juttelen enemmän tuntemattomille. Hmm. Melko yllättävä, mutta tietyllä tapaa järkeenkäyvä ehdotus. Itse asiassa minusta on mukavaa tutustua uusiin ihmisiin. Tapahtumiin osallistuminen on kuitenkin liian hauskaa, kuten aiemmin olen huomannut esitellessäni Headstedia avannossa tai terveystapahtumassa lettuja paistamalla. Vuonna 2016 olin vähentänyt monissa kissanristijäisissä ramppaamista, koska se on mukavaa, ja kaiken hyödyllisen täytyy olla kurjaa. Päätän kuitenkin lisätä erilaisiin tapahtumiin osallistumista vuodelle 2017, koska ihmisiä tapaa helpoiten siellä, missä heitä on paljon.

Kahden muuden osatekijän kehittämiseksi valitsen Wisemanin ehdottamista keinoista pysähtymisen päätöksen äärellä ja huomion kiinnittämisen toisaalle. Kun kohtaan vaikean päätöksen vuonna 2017, kirjoitan sen ylös ja otan pohtiakseni, miltä tuo päätös vaikuttaa ja tuntuu. Jos uudessa onnekkaammassa elämässäni kohtaan vastoinkäymisiä, niin järjestän jotain mukavaa vastapainoksi – ihan luvan kanssa!

Onnekkuus vaatii päättäväisyyttä ja työtä

Onnen tekijät -kirjan paras anti on, että sen luettuaan näkee tuurin enemmän kuin pelkkänä sarjana onnekkaita sattumia. "You make your own luck" eli "luot tuurisi itse." Onnekkuuden osatekijöissä korostuvat omat asenteet, ajatukset ja toimintatavat. Huonosta tuurista voi päästä eroon ja hyvää tuuria voi kehittää.

Liian vakavasti ei onnen tekijöitä kannata ottaa. Vaikka taustalla on jonkin verran tutkimusta, niin kirjasta haiskahtaa vahva keittiöpsykologian aromi. Mutta voihan näiden niksien soveltaminen käytäntöön olla joka tapauksessa hauskaa – ja sepä vasta olisi hyvää tsägää!