« Takaisin blogilistaan

Musiikista mielenrauhaa

Kirjoittanut Kirsikka Kaipainen (helmi 26, 2014)

Määrittääkö mielentila sinullakin usein sen, millaista musiikkia tykkäät kuunnella? Etsiskelin jokunen päivä sitten taas palveluita, jotka tekisivät mielialaan sopivan musiikin löytämisen helpoksi. Yksi sellainen on Musicovery ja älypuhelimiinkin löytyy monenlaista sovellusta. Tietokonealgoritmit ja musiikkiluokitukset eivät tietenkään koskaan voi täysin tulkita mielialaa, mutta alkuun noilla pääsee silloin, jos mieli ja keho kaipaavat säveliä mutta pää ei keksi, mitä tarkalleen ottaen haluaisi kuunnella.

Miksi sitten mieliala heijastuu musiikkivalintoihin? Siksi ainakin, että musiikin kuuntelu vuorostaan vaikuttaa mielialaan. Hilpeät kappaleet voivat ruokkia iloista ja kepeää oloa, surulliset balladit auttaa yli alakulosta, ärhäkät rummut sisuunnuttaa tekemään rästihommat pois alta. Musiikinkuuntelun tehostavasta tai haitallisesta vaikutuksesta oppimiseen tai työtehoon on taidettu kiistellä niin kauan kuin itse muistan, mutta omalla kohdallani tärkeintä tuntuu olevan, että pystyn valitsemaan taustamusiikin itse ja että se on suht tuttua ja energisyystasoon sopivaa. Silloin hommatkin luistavat paremmin.

By Kyle Lawrence (Own work) [CC-BY-SA-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons

Musiikin avulla pystyy myös käsittelemään hankalia tunteita ja kokemuksia. Suomessakin koulutetaan ammattimaisia musiikkiterapeutteja, jotka käyttävät musiikin kuuntelua, laulua, soittamista, improvisointia, tanssia ja liikettä aktivoimaan ja eheyttämään mieltä. Tunteiden kanssa pääsee tässä hyvin kosketuksiin, koska joku muu sanoittaa ja ilmaisee sen tunteen, jota ei vielä itse pysty pukemaan sanoiksi. Toisaalta tulee myös tunne, että joku muukin eli lauluntekijä tuntee tai on ainakin tuntenut samankaltaisesti. Tällä tavoin itsellekin löytyy sanat ja ilmaisutapa. Minullekin musiikki on välillä ollut elintärkeää vaikeissa elämänvaiheissa. Esimerkiksi eron yhteydessä Joy Divisionin tummat sävelet soivat tiuhaan ja nuoruuden ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita on heijastanut muun muassa Radioheadin Creep. Mutta toki alamaista ylös nykäisemään tarvitaan myös positiivisia ja kivoja kappaleita, kuten tämä seuraava:

Tuo esitys muuten pistää hypityttämään. Parhaimmillaan musiikki tuntuukin koko kehossa ja sillä voi olla ihan fyysisesti virkistävä tai rauhoittava vaikutus. Mukana hyräily on myös varsin luontaista. Steven Mithen esittää kirjassaan ”The Singing Neanderthals: The Origins of Music, Language, Mind and Body”, että laulu ja tanssi on ihmiselle yhtä luonnollinen tapa ilmaista itseään kuin puhe, ja että näitä ilmaisumuotoja käytettiin jo ennen puhetta. Sääli sinänsä, että nykypäivänä laulaminen tavataan mieltämään lähinnä siinä erityisesti lahjakkaiden jutuksi. Oma laulutaitoni lienee suunnilleen ”äänellään se harakkakin laulaa” -tasoa, joten nuorempana ujona jännittäjänä en suurin surminkaan olisi puhjennut lauluun, kun suun avaaminen oli jo muutenkin haastavaa. Ensimmäisiä kivoja muiden seurassa laulamisen kokemuksia oli mikkiin tarttuminen Rock Band -pelin ja kannustavan ilmapiirin innoittamana. Vaikka tutut ”mitä ne muut ajattelevat, olen ihan huono” -ajatukset pyörivätkin päässä, olin oppinut vihdoin antamaan niitten vain olla. Kannatti, hauskaa oli ja negatiivista palautetta tuli ainoastaan omasta pääkopastani, vaikka aika nuotin vierestä vetelin.

Musiikki on siis paljon muutakin kuin vain kuuntelua. Musiikin myönteiset vaikutukset kumpuavat sen kokemisesta, tekemisestä ja tuntemisesta. Oman äänen löytäminen, kokeilu ja luovuus voivat olla yksi reitti jännityksen lieventämiseen tai itsetunnon kohentamiseen. Musiikki on puhetta kehollisempaa ja siinä piilee suuri osa sen voimasta. Itsetuntemusta voitkin kehittää pohtimalla, mistä musiikista tykkäät, mikä siinä koskettaa, miten sitä kuuntelet ja missä tilanteissa mikäkin tuntuu hyvältä. Ja jos laulu tai tanssi jännittää, niin siihen löytyy apua vaikka Jännä juttu! -kurssilta.

Lisälukemista:

Steven Mithen, ”The Singing Neanderthals: The Origins of Music, Language, Mind and Body”. London: Weidenfeld and Nicolson, 2005.
Raymond MacDonald, Gunter Kreutz, Laura Mitchell, ”Music, Health and Wellbeing”. Oxford University Press, 2012.