« Takaisin blogilistaan

Mieli 2015: Järki ja tunne

Kirjoittanut Kirsikka Kaipainen (helmi 14, 2015)

Onko missään mitään mieltä?

Tätä kysyttiin Suomen mielenterveysseuran Mieli-päivillä, jotka tänä vuonna pidettiin Turussa 11.-12.2. No eihän siihen kysymykseen tietenkään lopullista syvällistä vastausta tullut, joskin veikkaisin että lyhyt vastaus on "kyllä". Järjen ja tunteiden vuorovaikutusta sen sijaan käsiteltiin monelta kantilta.

Järki vastaan tunteet

Järjen ja tunteen ottelussa tunne on yhä voitolla, vaikka kuinka muuta koetettaisiin väittää, kuten Tampereen kriisikeskuksen toiminnanjohtaja tuumasi. Pidämme itseämme kauhean rationaalisina olentoina, vaikka todellisuudessa teemme päätöksiä valtavan usein tunnepohjalta. Eipähän se kovin väärin olekaan, kunhan vain olemme tietoisia tunteiden vaikutuksista valintoihin.

Aivotutkijat valottivat mielen ja kehon yhteyksiä eläväisesti. Lauri Nummenmaa näytti, miten tunteet näkyvät koko kehossa: rakkaus loistaa jokaisesta solusta, kun taas masennus sumentaa ne kaikkialla. Hän kertoi myös kosketuksen merkityksestä: toisen ihmisen lempeä kosketus muuttaa aivojen opioiditasoja, mikä vahvistaa sidettä kahden ihmisen välillä. Halata on siis hyvä muulloinkin kuin ystävänpäivänä.

Hasse Karlsson puolestaan esitti tutkimustuloksia, jotka osoittavat, miten ihmisen odotus avun saannista tai kivun lievittymisestä vaikuttaa lopputulokseen. Jos esimerkiksi luotettu lääkäri annostelee kipulääkkeen sen sijaan, että sen tekisi kone, koettu kipu hälvenee nopeammin, vaikka lääkeannos on tismalleen sama. Ei siis todellakaan ole merkityksetöntä, millaista hoivaa sairastaville annetaan.

Tunteikkuutta

Itselleni Mieli-päivät olivat tällä kertaa omalla tavallaan erikoinen ja tunteita nostattava kokemus. Olin näet kertonut jännittämisestäni Mielenterveys-lehteen, jota oli painotuoreeltaan jaossa päivillä. Oli jännä astua ovesta sisään ja huomata, että omat kasvot hymyilivät monilukuisina aulan pöydällä sisääntulijoita tervehtäen. Aikoinaan olisin kammonnut moista huomiota ja murehtinut, mitä mahdoinkaan sanoa jutussa väärin. Nyt pystyin antamaan moisten ajatusten tulla ja mennä saman tien ja olemaan sen sijaan iloinen, että tarinastani voisi olla jollekulle muulle apua.

Jännityksestä puhuminen avoimesti on tietyllä tapaa vapauttavaa. Ei pahasti jännitä, kun sitä ei tarvitse salailla. Videollekin rohkenin kertoa, miltä jännittäminen tuntui.

Muukin media huomioi ohjelmamme ja tutkimustuloksemme. Ainakin seuraavissa meidät noteerattiin:

On ollut mukava huomata, että sivuillamme on ollut vilskettä viime päivinä. Tervetuloa kaikille uusillekin käyttäjille! Antakaahan ahkerasti palautetta, niin voidaan jatkaa ohjelmien kehittämistä. Webinaareja pidämme jatkossa kuukausittain ja niissä voi myös saada vastauksia kysymyksiin.