« Takaisin blogilistaan

Mielen kevätsiivous, askel 2: Mutkuista eroon

Kirjoittanut Katariina Keinonen (maalis 14, 2016)

"Mutta kun väsyttää..."

Tämä on mielen kevätsiivouksemme toinen askel. Kurkkaa ensimmäinen kirjoitus täältä.

Mielen kevätsiivouksessa on paljolti kyse siitä, että teet tilaa asioille, jotka tekevät elämästäsi elämisen arvoista. Harmi kyllä, elämästä ei tule automaattisesti värikkäämpää sillä, että toivoo niin tapahtuvan. Joskus se vaatii melkoista aikataulutusta, mutta usein myös omat ajatukset tulevat esteeksi. (Tätä sattuu perinteisenkin siivouksen kanssa!) Monet meistä noudattavat yksinkertaisia peukalosääntöjä, tähän tapaan:

  1. "Kun väsyttää, on syytä jäädä kotiin."
  2. "Sitten kun olo paranee, voin alkaa tehdä asioita, jotka tekevät oloni paremmaksi."
  3. "Kun väsyttää ja haluan tehdä jotain kivaa, täytyy odottaa energianpuuskaa."

Ehkä huomaat, että tämä johtaa syvenevään tylsyyden kierteeseen. Väsyttää entistä enemmän ja elämä tuntuu aina vain tyhjemmältä. Kokeile, voitko kyseenalaistaa omia sääntöjäsi väsytyksen suhteen pienen harjoituksen avulla: Kirjoita, mitä haluaisit tehdä, sekä mutkut sille mikset voi tehdä sitä. Vaihda sitten mutta-sanat ja-sanoiksi. Tässä muutama esimerkki:

"Soittaisin tosi mielelläni ystävälle jota en ole nähnyt aikoihin, mutta ja minua väsyttää."
"Haluan mennä pitkälle, rentouttavalle kävelylle metsään, mutta ja minua väsyttää."

Tunnistatko harrastuksia tai toimia, joita voisit tehdä jopa silloin, kun väsyttää? Antaisiko jokin niistä sinulle itse asiassa lisää energiaa? Olisitko halukas kokeilemaan, mitä vaikutuksia tällä olisi mielialaasi?

– Katariina

***

Kirsikka jatkoi hämähäkinseittien siivoamista omasta mielensä nurkista kokeilemalla tätä harjoitusta. Siitä olikin saman tien apua.

Tänä talvena olen tuntenut oloni väsyneeksi todella usein. Yhdeksi syyksi paljastui alhainen hemoglobiini, joka pitäisi olla suhteellisen yksinkertaista korjata mutta ottaa aikansa. Iän karttuessa myös auringonvalon puute talvikuukausien aikana tuntuu vievän enemmän voimia, mikä on lisännyt myös mutku-ajatuksia.

Viime viikolla oli taas sellainen päivä. En ollut nukkunut hyvin ja taivas oli harmaiden pilvien peittämä. Kuten ehkä tiedättekin, olen nuorempana kärsinyt sosiaalisesta jännityksestä, ja hankalimpiin tilanteisiin kuului ihmisten seurassa ateriointi. Väsymys tuntui lisäävän käsien tärinää ja tyhjentävän mielen vielä totaalisemmin kuin yleensä. Nykyään en ole enää juurikaan huolissani oireista, mutta havaitsen silti itselläni välillä taipumusta vältellä noita tilanteita, jos minua väsyttää.

Mutta siis. Lounasaika läheni. Huomasin tutun ajatuksen nousevan mieleeni ja kokeilin vaihtaa mutta-sanan tilalle ja-sanan: "Haluaisin lounastaa yhdessä työkaverien kanssa, mutta ja minua väsyttää."

Kuinkas kävikään – menin, lounastin, juttelin, nauroin ja pääsin hetkeksi pois oman pääni sisältä. Unohdin väsymykseni kotvaksi ja tunsin oloni paremmaksi.

Toinen esimerkki on ajatus, joka minulle tulee usein iltaisin: "Haluaisin liikkua mutta ja väsyttää." Joskus olen pakottanut itseni lenkille väsymyksestä huolimatta, mutta yleensä tajuan, että on jo liian myöhä raskaalle liikunnalle, jos haluan myös nukkua hyvin. Väsymys kun voi olla ihan oikeakin viesti siitä, että olisi syytä nukkua! Silloin tyydyn tekemään kotijumppaa eli punnerruksia, lihasliikkeitä, hyppelyä ja venyttelyä. Ja saatan ottaa lenkkivaatteet valmiiksi esille seuraavaa aamua varten.

Jutun juju on käsittää, että väsymyksen tunteesta huolimatta voi silti tehdä asioita, jotka ovat itselle hyväksi. Ei sen tarvitse olla mitään suurta; kodin siivouksessakin voi vaikka tiskata astiat ja siistiä keittiön, mutta jättää imuroinnin huomiselle. Pienetkin teot auttavat ja tekevät seuraavasta kerrasta helpomman. Voit valita, että päätät itse mitä teet, etkä anna ajatustesi ja tunteidesi määrätä ja kahlita elämääsi.

– Kirsikka