« Takaisin blogilistaan

Hyvän elämän kompassista

Kirjoittanut Päivi Lappalainen (maalis 12, 2015)

Mahtavaa, että Hyvän elämän kompassi on vihdoin kaikkien ulottuvilla! Matka on ollut pitkä ja vaiherikas ja on hienoa olla nyt tässä!

Aloitimme työskentelyn Hyvän elämän kompassin parissa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella jo vuonna 2010. Aikataulu oli tiukka ja ohjelma oli saatava valmiiksi tiiviissä tahdissa, koska sekä asiakkaat että opiskelijaterapeutit tukihenkilöinä odottivat päästäkseen ohjelman pariin. Lisäjännityksen toi vielä se seikka, että kokeilu oli lajissaan ensimmäinen – verkkohoito oli meille aivan uusi aluevaltaus. Oli myös onni, että saimme lehti-ilmoituksella mukaan joukon ennakkoluulottomia, itsensä masentuneiksi kokevia henkilöitä, jotka eivät säikähtäneet tätä uudenlaista hoitomuotoa. Onnistuihan kaikki lopulta parhain päin ja jännittyneen odotuksen ja innostuksen vallassa kokeilu alkoi.

Iloisia yllätyksiä

Vaatimaton odotuksemme kokeilun alkaessa oli, että verkkohoidolla saattaisi olla jonkinlaista positiivista vaikutusta masennukseen - vertasimmehan toisiinsa verkkoryhmää sekä kasvokkaista terapiaa saavaa ryhmää, joista molemmat hoidot pohjautuivat hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin. Olimme kuitenkin enemmän tai vähemmän ällikällä lyötyjä, kun tulokset osoittivat, että verkkoryhmän tulokset olivat jopa hitusen paremmat kokeilun päätyttyä - ja osanottajat raportoivat voivansa hyvin jopa 1,5 vuotta kokeilun jälkeen!

Hyvän elämän kompassilla on todellakin ollut merkitystä. Kokeiluissamme on ollut kaikenikäisiä henkilöitä aina 18-vuotiaista kahdeksankymppisiin. Tekee nöyräksi havaita sen, että moni ihminen on saanut avun tätä kautta, ohjelma on selkiyttänyt sitä, mitä haluaa elämältä ja se on antanut työkaluja käsitellä omia vaikeitakin ajatuksia ja tunteita rakentavasti.

Muistan kuinka ohjelmaa laatiessa pohdin, miten saada Kompassin sanoma ymmärrettäväksi, sillä eivät siinä esitetyt asiat, prosessit, ole välttämättä aivan helppoja sulattaa ensi lukemalla. Turhaan olin huolissani, sillä asiat ovat avautuneet hämmästyttävän hyvin. Verkko-ohjelman etuna onkin, että voi aina palata takaisin pohtimaan sitä, mistä ohjelmassa kerrotaan ja myös siihen, mitä itse on kirjoittanut.

Voimia hyvän elämän etsintään

Arvot ja arvojen mukaiset teot ovat ehkä yksi tärkeimmäksi koetuista osa-alueista Kompassista, eikä ihme - meille kaikille on tärkeää löytää se, mikä antaa merkitystä elämälle. Joskus voi olla vaikea erottaa sitä, mikä on tärkeää, erityisesti kun tuntuu siltä että raskas pilvi peittää alleen kaiken eikä ole voimia nähdä sitä, että pilvien takana paistaakin aurinko. Tuossa tilanteessa kannattaakin kysyä itseltään kysymyksiä, kuten:

  • Millaista elämää eläisin jos masennus olisi yht’äkkiä pyyhkäisty pois?
  • Jos minulla olisi taikasauva ja voisin elää sellaista elämää kuin haluaisin, millaista elämäni olisi?
  • Mitä haluaisin tehdä ja toteuttaa tässä elämässä?
  • Minkälaisia haaveita minulla olisi?

Vai tuntuuko ehkä siltä kuin sinulla olisi panssari, joka estää elämästä sellaista elämää kuin haluat elää:

Tuntuuko sinusta siltä, että elämäsi on tähän saakka ollut pelkkää taistelua, taistelua, jonka vuoksi olet joutunut pukemaan vahvan panssarin yllesi puolustaaksesi itseäsi? Sinusta on tullut taistelija, joka on jatkuvasti kamppailussa jotakin vastaan ja suojautuu panssarinsa sisään. Olet niin tottunut panssariisi että unohdat, että sinulla on se ylläsi. Ja se on todella toiminut. Se on estänyt sinua tulemasta loukatuksi.

Katso elämääsi nyt. Oletko edelleen kamppailussa ympärilläsi olevia ihmisiä vastaan? Vai onko kamppailu jo ohi, mutta siitä huolimatta sinä elät edelleen elämääsi panssarin sisällä? Mitä panssari oikeastaan maksaa sinulle? Oletko vapaa toimimaan, elämään elämääsi siten kuin haluat? Vaikka panssari estää sinua tulemasta loukatuksi, estääkö se samalla sinua kokemasta sitä, mitä elämä parhaimmillaan tarjoaa, kuten lämpöä ja rakkautta? Voisitko ajatella, että ottaisit panssarin pikkuhiljaa yltäsi?

Raskaan mielen keventäminen

Jos nuo raskaat ajatukset kaikesta huolimatta estävät käymästä "arvokeskustelua" oman itsensä kanssa, kannattaa ryhtyä tarkkailemaan niitä, huomaamaan ne. Ovatko ne sellaisia, jotka tulevat aina uudelleen ja uudelleen, vähän niin kuin rikkinäinen äänilevy, joka toistaa samaa raitaa aina uudelleen. Kirjaa nuo "terrieriajatukset" ylös ja huomaat vähitellen, että niiden vaikutus sinuun heikkenee. Tähän tarkoitukseen voi myös hyödyntää mindfulness-harjoituksia, joita Kompassista löytyy runsain mitoin. Palataan myöhemmin muihin Kompassin osa-alueisiin.

Olisin kiinnostunut kuulemaan teiltä, millaisia asioita teillä on tullut vastaan, millaisia kokemuksia olette Kompassista saaneet. Onko jokin harjoitus, josta olette kokeneet olevan erityisesti hyötyä? Entä oletteko kenties kehittäneet omia vertauskuvia tai harjoituksia?

Seuraava vertauskuva Linnunpesä, jonka ehkä tunnettekin ja joka on nyt ajankohtainen, on itse asiassa erään asiakkaan laatima. Se kertoo ajatuksista, joita tulee ja menee ja joiden tuleekin antaa mennä.

Minulla on pihalla linnunpönttö. Siellä on välillä asukkaita ja pesätarpeita, välillä se on tyhjä. Koko ajan se on kuitenkin linnunpönttö. Tila, johon linnut saavat tulla asumaan tai yöpymään, tai vain suojaan huonolta säältä. Minä olen vähän niin kuin tuo lintujen koti pihapuussani. Minussa on tilaa ajatuksilleni ja tunteilleni. Koko ajan olen sama minä, mutta minun ajatukseni ja tunteeni vaihtuvat, vähän niin kuin asukkaat linnunpöntössä. Linnunpöntössä on aukko, josta lintu voi lentää pois ja tulla takaisin. Samalla tavalla minun pitää päästää ajatukset tulemaan ja menemään. Jos pöntön suulle laittaa esteen, ovat seuraukset ikävät. Minä haluan olla pönttö, joka rakastaa kaikkia lintuja, jotka siellä käyvät.

Katsele taivaalla lentäviä lintuja ja anna kaikenlaisten lintujen lentää - aivan kuten kaikenlaisten ajatustenkin...

Aurinkoisia keväisiä päiviä!
- Päivi Lappalainen

Lisätietoa Kompassi-ohjelmasta >
Webinaarit Kompassin aiheista >