« Takaisin blogilistaan

Apua stressiin: mindfulness

Kirjoittanut Toni Vanhala (huhti 20, 2016)

Pysähdyin hetkeksi ja keskityin hengitykseeni. Huomasin heti, kuinka ylivirittynyt olin, enkä kyennyt rauhoittumaan.

Mindfulness on nyt muodissa. Sitä markkinoidaan työhyvinvoinnin ihmepelastuksena, sille irvaillaan TV-sarjoissa ja mindfulness on tulossa myös alakouluihin. Alalta löytyy monenkarvaista kouluttajaa ja menetelmää. Parhaimmillaan menetelmillä tuodaan merkittävää apua traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Hurjimmat tarinat kertovat koulutuksista, joissa imeskellään rusinoita tai istutaan ringissä täydessä hiljaisuudessa – vähintään tunnin verran.

Me ollaan niin Zen

Itse pidän mindfulness-käsitteen suomennosta tietoisuustaidot jopa alkuperäistä termiä osuvampana. Tietoisuustaidothan eivät pyri täyttämään (full mind) tai edes tyhjentämään mieltä ajatuksista, tunteista ja aistimuksista. Tavoitteena ei myöskään ole tietty tila, täydellinen mindfulness tai vastaava, vaan hyvinvointia tukevien taitojen kehittäminen. Mindfulnessin taidot liittyvät nimenomaan tietoisuuteen ja erityisesti tarkkaavaisuuteen.

Mindfulness rauhoittaa

Tietoisuustaidot auttavat pysähtymään hetkessä ja huomioimaan tilanteen kaikkine eri tekijöineen. Itse ryhdyin taas pari viikkoa sitten järjestämään 15 minuutin päivittäisen hetken, jolloin pysähdyn harjoittamaan tietoisuustaitoja. Aloitin perinteisellä Tietoinen istuminen -harjoituksella, joka löytyy myös blogistamme.

Tarkkana kuin porkkana

Ensimmäisellä kerralla huomasin, kuinka ylivirittynyt olin, vaikka en ollut sitä lainkaan tiedostanut. Panin merkille kaikenlaisia työhön ja arkeen liittyviä stressaavia ajatuksia, joita mielessäni risteili. En pystynyt rauhoittumaan, enkä täysin keskittymään harjoitukseen. Toisella kerralla pystyin keskittymään hetkeen paremmin ja kokemus oli jo hyvin rauhoittava – jopa rentouttava.

Rauhoittuminen ja rentoutuminen on usein ensimmäinen merkittävä vaikutus, jonka mindfulnessin harjoittaja voi havaita. Lyhytkin hengähdyshetki voi olla arvokas, kun arki tuntuu stressaavalta. Tietoisuustaidoissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä rauhoittumisesta tai rentoutumisesta. Rentoutua voi kylpylässä, mutta hyvinvointia tukevien menetelmien täytyy tukea myös arjen aallokoissa.

Tietoisuustaidot auttavat päätöksenteossa

Arkinen kokemus on monesti kaoottinen. Jokaiseen tilanteeseen liittyy kaikenlaisia ajatuksia, tunteita, muistoja ja nenääkin kutittaa just nyt. Tietoisuustaitojen avulla nämä asiat voi havaita, tiedostaa ja huomioida.

Esimerkiksi, itse olen taipuvainen napostelemaan suklaata, kun stressaava ajatus tulee mieleeni. Kun pystyn havainnoimaan tilanteen ikäänkuin ulkopuolisen silmin, tiedostan stressin ja sen että minulla on suklaata. Voin kuitenkin pysähtyä hetkeksi ja tehdä tietoisen päätöksen, haluanko nyt syödä suklaata, vai olisiko stressin helpottamiseen muita menetelmiä. Ehkä voisinkin mennä lenkille, jonka aikana usein stressi purkautuu. Itse asiassa, lenkkeily auttaa minua myös keskittymään rentoutuneesti, aluksi juoksuaskeliini ja myöhemmin mieltä askarruttaviin haasteisiin. Usein ratkaisu ongelmaani tulee lenkkeillessä mieleen kuin itsestään, vaikken ongelmaa edes yritä ratkaista.

Esimerkkini stressin ja suklaan syönnin yhteydestä oli hyvin yksinkertainen. Kuitenkin, arki muodostuu tällaisista pienistä valinnoista, joita teemme joka päivä. Valintoja voi tehdä joko tietoisesti päättäen tai automaattiohjauksella. Tietoisuustaidot auttavat myös erottamaan päätökset, jotka koskevat itselleni tärkeitä asioita, tilanteista, joilla minulle on vähemmän merkitystä. Kaikkia päätöksiä en voi jäädä pohtimaan, mutta omien tunteiden ja ajatusten havainnointi auttaa minua tekemään fiksumpia päätöksiä. Välillä kuitenkin syön suklaata, sekin voi olla ihan fiksua.

Mindfulness antaa potkua toimintaan

Mindfulness on keskittymistä nykyhetkeen – sellaisena kuin se on. Ulkoisten olosuhteiden, tunteiden ja ajatusten tiedostaminen on hyvä lähtökohta niiden huomioimiselle. Pelkkä asioiden havainnointi ei kuitenkaan riitä muuttamaan arkea ja elämää mielekkäämmäksi.

Lopulta asiat muuttuvat vain tekojen kautta. Muutama viikko sitten huomasin, etten saanut asioita aikaiseksi. Pyörittelin iltaisin arjen haasteita ja tekemättömiä töitä mielessäni, enkä osannut päättää, mitä ryhtyisin tekemään. Tärkeimmät asiat tuntuivat liian raskailta ja kevyemmät hommat, joita olisin jaksanut tehdä, eivät tuntuneet riittävän tärkeiltä. Lopulta haaskasin vain aikaa murehtimalla, katsoin telkkaria ja menin lopulta nukkumaan.

Kun pidin 15 minuutin päivittäisen mindfulness-hetken työpäivän aikana, niin olin jo käsitellyt asioita valmiiksi ennen iltaa. Huomasin, että pystyn keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Välillä en jaksanut tehdä niitä kaikista tärkeimpiä ja raskaimpia asioita, mutta pystyin näkemään, että myös vähemmän tärkeillä tehtävillä oli merkitystä. Sitten kun sain edes jotakin aikaiseksi, niin sain myös onnistumisen kokemuksen, joka antoi virtaa tarttua myös työläämpiin tehtäviin.

Tietoisuustaidot ovat pohja mielen joustavuudelle

Mindfulness antaa työkaluja, joista on paljon apua, kun lähtee rakentamaan mielekästä elämää. Itse olen kuitenkin kokenut, että tietoisuustaitoja harjoittamalla pääsee hyvään alkuun, mutta ei kovin pitkälle tällä polulla. Lisäksi tarvitaan muita menetelmiä, joita järjestelmällisesti harjoittamalla voi löytää mielekkään suunnan ja selvitä arjen haasteista.

Olen kokenut kaksi asiaa erityisen tärkeinä. Ensiksi, itselle tärkeiden ja merkityksellisten asioiden tunnistaminen antaa motivaatiota muuttaa asioita ja auttaa jaksamaan, kun arki tuntuu haastavalta. Toiseksi, valmius kohdata epämiellyttäviä ja ahdistavia tunteita, ajatuksia ja tilanteita auttaa tekemään mielekkäitä asioita – ilman jämähtämistä murehtimaan tai ahdistukseen.

Hyväksyntään ja omien arvojen kirkastamiseen palaan myöhemmin blogissa. Lisää harjoituksia tietoisuustaitojen kehittämiseen löydät verkko-ohjelmistamme tai oivamieli.fi-sivustolta. Myös ajanhallintamenetelmistä voit saada apua stressiin.